Tü'liki (alijunaiki: cocina wayuu) jia eere ju'lakajaain wayuu, aainjuushi jüka: yotojolo jaajuna, aipia jüsepü, otta tü'likiru'u eesü eere jü'ulakajaanüin eküülü, eesü mmo'olu'ule eere jeje'eipajaanuin siki otta ipa jüpüjüle, eesü wane akumajuushi juka pootchi otta jüsa'a wunu'u, pawon jutuma wayuu. Otta müsia eesu ayuupala otta süi julu'uje jupula naikalaain naa e'iyouukana.[1]

Tü Tü'likikat eesü jaainjünüle ne'e anuipa'a jutuma wayuu, aikale'ennüsü apünüinsü ipa eeintüle juikale'ennüin wushu jupula a'lakajawaa, jiasa yaaje yaa akumajünüsü jusulajaaya, eeinjatüle anain jukuwa'ipa tü a'lakajawaakat.[1]

Tü eekat tü'likiru'u anaataa

 
Implemento de cocina
  • Amüchi: Tü amüchikat nnojotsü cho'ujaain tü'likiru'u jüpülajanain jia wuin, kasa aainjuushi jutuma wayuu juka ajapü jümainwa, jüpula ajaitia wuin.
  • Alepü: Jüpüla jikia eküülü, asaa kerasü, aainjuushi juka aliita otta eesü jüka kooko.
  • Iita: jüpüla asaa wuin, kepein, wunu'u asüüshi, jia tü iita jo'uchonkat, otta tü mülo'ukat asia kerasü, ookotuushi otta jo'oojia wayuu, aainjuushi juka aliita otta kooko.
  • Wushu: a'lakajaaya eküülü, jaainjala wayuu jümaiwa jüka chüja'a'juushi jüka paa'acha'a.
  • Choteera: jüpüla choote, e'ishojia eküülü, aainjuushi jüka aliita, kepisü ji'ipa wunu'u.
  • Sese: asatia maiki, waana, jüpüla uujoluintü, aainjuushi jüka aliita osonuushi jüka kachuweera jaiisü.
  • Asatia kepein: Jüpüla asatia kepein, kuluulu kasuutat a'yapüjüüshi, keimataalajusü kachuweera, ja'alijia.
  • Lu'wa: ojurulujia uujolu, aainjuushi juka wunu'u.

Tü tü'liki münaka eetüjülia sümaiwa nama'ana naa wayuukanairüa shia tü sulu'uka kosinapia, tü jietka atamaasü wattamaalü apoolojüin kapein so'u tü'liki. Tü tü'liki shia tü süpülajanaka nalakajaaya wayuu apünüin ipa joyomuusü so'u mma e'itaana müsia siki shiyuupüna chuwatüsü waneepia sulu'u kosinapia jee shiyawasüsü sa'in miichi, chuwatüsü siki so'u tü'liki sa'ato'u wowiraa shi'ikünapa wayuu outusu.[1]

Shi'ipajee sukua'ipa anaataa

  1. 1,0 1,1 1,2 ÉTNICO LA GUAJIRA