Hugo Chávez Frías
Hugo Rafael Chávez Frías (wayuunaiki: Hugoo Rapaeelü Chawee Püriia) joüshi chaa alijunapiapa'a Sawanetaa, Arüwetto Areewalo Toorealba soou mma'ipakat Wariinas so'ü akalia, 28 juulio sunain juyaa 1954. Niia wanee militaraa jee politikat wenesueelajechi, niia alüwatakai püresitente soou Mmakat Woliwariana Wenesueela anainje 2 pepüreero so'ü juyaa 1999. Ekerotushi alümüin Ejetsitaa soou Mmakat Wenesueela soou juyaa 1971, ein ni'yawatüin na'ain soou müinjachi sunain politikat, niia akumajakai palajana chaa juyaa 1982 tü Akutülaa Woliwariana Rewolüsioonariio 200-MBR200 (alijunaiki: Movimiento Bolivariano Revolucionario 200-MBR200), Sunain müliaka sutuma ayatawapüle jee akuwaitpaajetü, münaka Karaakaso soou juyaa 1989. Soou juyaa 1992, Chawee sumaa apünuin nümajaatü militarü sulüjekana MBR200, ainjeshi wanee Ashejanaa tü Mmakat (Golpe de Estado) numüin chii püresitente ekai sunain akalia makaa, chii Karloo Antüree Perees (Carlos Andrés Pérez), nnojotka anain akuwaitpaa jee ataünaka supüla asurütna sulü kaatset anainmüin 2 juyaa, suchikeje ajutunushi nutuma chii püresitente Rapaeelü Kalderaa.
.jpg)
Chawees awaatüshi supüla alüwataa püresitentesia chaa juyaa 1998 akalijanüshi sutuma Akutülaa Jaraimüin Repü'pülikat (MVR), Kaa müin akanajüin niia, niia'jashi chii 42º püresitente sunain Wenesueela kanainjeka müin sunulia nutuma tü Rewolüsion Woliwariana jee tü nainjüinka püroyeekta Sosialiismo soou siküla XXI. Chawees nüwanajawein tü kontitusionko sunain Wenesueela chejeeka 1961 chaa juyaapüna 1999, akanajaka sumaa 80% sutuma wotasionko. Tü waneekana main akuwaitpaa sunain politikat, akuwaitpajasü wanee Ashejanaa tü Mmakat sunain juyaa 2002, ajutunushi jünainmüin piama kai nutuma chii wenesueelajechi Petüroo Karmonaa (Pedro Carmona). Chawees aleejüshi nuchukuwaya sutuma sutkalaa Katchenka Ka'apülaka sunain Wenesueela (Fuerza Armada de Venezuela). Tü atkawashataka musuu anainmüin Pülasa Altaamiraa jee tü "Ashawalaka Petürooliaka" (Paro Petrolero), chaa akalia tisiemperü 2002 jee pepüreero 2003.
Nuchukuwajee anaataa
Hugoo Chawee Püriia joüshi chaa alijunapiapa'a Sawanetaa, sunain mma'ipakat Wariinas ein Wenesueela, chaa akalia 28 juulio sunain juyaa 1954. Niia piamakai, anainje aipirua achoinñu kanainjeka apüshika Hugo de los Reyes Chávez jee Elena Püriia; piamaleyan eiküshii tepichii sulü koleejia. Amüloüjashi sunain müliaka sulü wanee pueulo pejee sunain wünaapü wenesueelajetü, sutuma müin nukuwaitpaa sunain joüin niia, eikajanashi sumüin noüshiika Rosa Inés Chávez supüla sumainjachi mioüiwa sumaa. Jimaaipaa niia ekirajashi sunain emiijawa peloota (Béisbol), ashajüshi jee achepajüshui pintuura, jayeechikana jiia ashatia ayakuwaa (Teatro).
Kawayuusheshi piantua. Palajanaka shiia Nancy Colmenares, jiierü müliasü, chejeesü Sawanetaa kamanakaa apünüin suchon: Rosa Virginia, María Gabriela jee Hugo Rapaeelü. Suchikejee nümürajüin wanee jiierü wanaawaka numaa nunain nukuwaitpaa Herma Marksman, po'loosü juyaa sumaa. Suchikejee nuwayuusheshi tü jiierü Marisabel Rodríguez ayataka sunain alüwakajat pütchii, eesü wanee nuchon sumaa, sunulia shiia Rosinés. Anainjee juyaa 2003, ajoolosü suliia, sutuma müin shiia nukuwaitpaa joolü nnojotsu ein Palajana Jiierü (Primera dama) jünain Wenesueela.
Nukumajaka Chawees sumüin Müliasukaa anaataa
Chawees nukumujüin waneeirü pürokurama politikat supüla ashawala müliaka sumüin ekee ein; tü makaa ainjünusu soou juyaa 2003, erajunusu sukaa anulia "Misiones", tü yootashanaka achukuwaje shiia tü ekijaapüle Misionko Rowinson supülaka ekirajaa sunain ashajaa jee eishejeraa alüpuna tü mma ein müliaka siia nnojolein koleejia alü; tü makaa jiia jünainjee sukuwaitpaa kuwano-wenesueelajetü. Suchikeje alatiraa Misionko Rowinson, antusu tü Misionko Riwas jee tü misionko Suküree sumüin ekirajasükaa sunain Ekirajia müloüsuka. Eesü tü misionko Wariio Alümüin (Barrio Adentro), kapülainka erejeera Wayuu/Alijuna ee ayuulein jiia nnojotka ama'ana nneerü supüla erejeera jee eesü tü misionko Alejaana Oüpünaa (Vuelvan Caras), supülaka ayuuraja sumaa nneerü sumüin ee nnojolüin ama'ana, tü makaa eitajünusu sumüin tü "Consejos Comunales". Supüshuwale misionko nainjaka Chawees antusu anainmüin 21 misionkalirü.