Antirawaa

Antirawaa (alijunaiki: encuentro) tü antirawaakat shia tü o'utkajawakat sutuma wayuu süpüleerua kasa eekai alatüin sümüin tü apüshiikat, muinyaka saa'in wanee achunta jieyu, awalaaja paünaa, ayotnajiira shikiira sujuitia majayutnu, alapaja, ana'ajawaa jiipü, aküja süchiki lapü süpüla kou'jeinjatüin shia atumaa. Su'utnaa tü antirawaakalü eesü yooto süchirua tü kasa alatakalü. Muleeka eere kasachiki suma wanee eiru'uku yalejee ajütünüshi chi pütchipu'ukai süpüla nünatüin sukuaipa tü alatakalü namuin. Tü achekünakalü sünainje tü antirawaakalü shia tü sujutukat wayuu supula anajirainjanain naya sulu'u tü noumainkalü musia ainjatüin napüla tü apushiikat. Sünainjee tü achechetnüsü tü sukua'ipaka sujutu wayuu ma'aka sain tü kootirawaakalü, kaliinjirawaa, kamane'ewa musia tü aya'awatakalü a'ain supula talatüin nain sulu'u tü antirawaakalü.

Eesia antirawaa otta jo antaajira wopülu'u. Shia saa'a sukua'ipa wayuu anamia.

Achuntaa jieyuu

Shia kettapa nakuaipa na amüra'ajirashiikana supula kawayuuse. Eesü o'utkajawaa palajana sutuma tü apüsheekat. Aluwataanüshi chii pütchipü'ükai natuma nülauyayuu chii toolokai-jimaikai supula achuntaa tü jietkat. Süpüla ti'a eesü antirawaa shipialu tü jietkat sumaa süpüshi musia nipialu chi toolokai sumaa nüpüshi.

Paünaa

Tü paünaakat shia tü sujutkalü jieyuu a'apünüsü kakuuna, tuuma, mürülü ma'aka sain anne'erü, kaula, muula suma ama musia watta saali ne'erü. Tü jiet anakalü main süpaüna kojutuinjatü sumuin nüpüshi chi toolokai musia süpüshi tü jietkat kojutuinjatü numuin chi toolokai supula einjatuin wanee kojutujirawaa.

Awalajaa

Tü awalajakat shia keetapa sükalia saapünüinjatüin tü ojutu'ukalü sunainje paala wane kasachiki eekai alatüin sumuin tü apüsheekat muinyaaka sain wanee outirawaa, atkawaa, pütchi mojulu'uluin sünaatünüle sukuaipa eesü walawaa.

Ayonnajirra

Tü wayuukalüirua ayonnajitshii shikiira kasa eekai alatuin namuin ma'aka sujuitia wane majayut, suchuntunui sutuma lapü supula sülatüinjatüin kasa mojusu sumuin tü apüsheekat.