|
==Jalasü noumain na paroujakana==
[[Anaajaalaa:Rio limon venezuela29.jpg|thumb|250px|right|Sukua'ipa nepia]]
Tü noumainka na paroujakana sotpünaasü tü palaaka, pasanain sünain Wajiira otta Mara, naya kepiashii soo'opünaa tü wuinka paalale'eyan. Akatsa'a, na paroujakana sainküinpünaasü tü wuinka, eeshi parouja kepiaka cha'aya Catatumbo, Cabimas, Almirante Padilla, Rosario de Perijá, Marakaaya otta eepünaale anain süpüla nakumajaain nepia soo'ujee tü wuinka.
Nulu'u chi mmakai Wajiira, kepiashii naya sulu'u Karouya, otta mainma sünülia nepiapa'a müinka saa'in ''el barro'', ''la boquita'', ''boca de caño'', ''ponchera'', ''Nuevo mundo'', ''las parcelas'', otta waneeirua. Naashin na ayaawajütka wayuu, eeshi 17.437 no'u chi juyakai 2021, otta müsia nulu'u chi laakai Karouya eeshi maka 5.942. Eeshi parouja kepiaka cha'aya San Rafael del Mojan, eere kanüliain naya, eere naya kepiain müsü sünülia: Nazareth, El Guacuco, Indio Mara otta Las Lomas.
Cha'aya Almirante Padilla kepiashii naya sulu'u tü mmakalüirua: Isla Toas, Isla Maraca, Isla Zapara, Isla San Carlos otta Isla Sabaneta.
===Tü kasa mojusu süpüleerua nakua'ipa===
[[Anaajaalaa:Contrabando de gasolina.jpg|thumb|250px|right|Kosoliina shiroku tü wuinka]]
Mainma kasa mojusu alataka namüin na paroujakana, tü alataka namüin kachikuwasü sünain tü nakua'ipaka, süka jamüin ayokojoosü tü nanüikika, otta a'wanajaasü tü nakua'ipaka.
Eesü wane kasa amojujaaka tü nakua'ipaka, shia tü wasuuraka, süka jamüin antüsü tü wasuuraka chejee Marakaayaje shirokumüin tü laaka eere naya kepiain, sünainjee tia ayuuijaa müshi naya sutuma tü yarüttüsüka sa'akaka tü wuinka, süka jamüin tü wuinka aapaanüsü natuma süpüla o'ojoo, ashijawaa, a'lakajawaa, otta süpüla nalojüinjatüin tü jimeka nekaka. Sutuma tia, mainma parouja ayuuika sünainjee otta na waneeirua o'unushin suulia tü noumainka sutuma ne'rüin namüliain sünain, sükajee nnojoluin kojuteekai nakua'ipa namüin na laülaashikana saa'u mmakat.
Shiroku tü wuinka Marakaaya eeshi alijuna a'yataaka sünain ayu'laa ''petroleo'' sulu'ujee tü mmapa'akat, sünainjee tia eesü o'yotuuin tü petroleo shiroku tü wuinka, yarütta müsia sutuma, mapan tü wuinka yarüttüsü antüsü nanainmüin. Otta wane, eesü alijuna otta wayuu eekai e'ikajaain kosoliina otta kaasü kolompiamüin, süpüla ne'ikajaain tia o'unushin naya shirokupünaa tü wuinka sa'u anuwa akumajuushi süpüla, sünainjee tia makaa, o'yotuusu kosoliina otta kaasü shiroku tü wuinka, maleesüja'a tü nakua'ipaka sutuma yalain naya pasanain sünain wane kasa makatka tia.
==Süchikuu tü na'yataainka==
===Na'yataaka anain===
|
