Süchepaa wayuu (alijunaiki: pintura facial wayuu)

molokoona
ashokonojushi

Tü süchepaka wayuu waima tü süküwaipa

paipai: tü paipaika apünuin süna, wane mutsiatalusü , mmatalü, iishotolü, tüyale antüna anain sünainje wane wuitoülia ( se obtiene de las células de ciertos ongos ) tü mutsiatalusü süchepaajayasü tü alaülayukana woüshi, tü mmatalü süpülajatü aimaja tü oüpünawaka sülia nütchinka chi kaikei, otsia chi iishotolü shiitain tü majayutnükalü sünain süüpüna , tü süpüla ain majia tü oüpünawa nülia nütchinka kaikei. Süpüla anachoin tuin wanepia.

Shiitüinjatuin tü kamanewakat je süma jaloulika
etsia

Ekaja tü süchepajayaka wayuu, maima tü süküwaipa.


sünain tü tü oüüpünaka, esü süpüla sütiiwaajanuin waima kassa, süshatünuin tü wuitoülia je tü mürütka, muinka saiin nüta chi molokoonakei, sütüna julirü, iramataya, nunain chií tolokei , asatünüsü sünain nüüpüna tü süwarala juya je tü süchikana nüpatou kalaaira.

Tü süchepajayaka wayuu matüjuin salü ajatta tü sükumajapuleka, Ka jamuin süshatuin süpüshua tü ekalü süpaapüna tü woümainka, muinka saiin nuuichikana , süma nüsi'i chií jayutsi, süsii wunuli, matüjuin ajatta.

apajirasü

Tü achepajawaka ain nüsü maaka ere yonna , mmaka süjuituin jatüin wane majayut otta mmaka ere wane lapü.

jokoma

Tü süshajayaka wayuu, shia tü :

  • uliisaka; tü ayu'unüsü sünainje wane iipaa joutsü saaka wuin.
  • paliise( bija roja )
  • jime antirasü